Kukaan avaamassa rataa tänään ennen klo 17?

Kukaan avaamassa rataa tänään ennen klo 17?

Lainaus käyttäjältä: Kimmo S - 05.12.17 - klo: 14.14
Huomioikaa, että lauantaina 9.12. kello 9- n.13 krossirata on varattu aloittelijakisoille. Muutama osaava nostaja ei varmaankaan olisi pahitteeksi, niin hyvä menovinkki lauantaiaamulle on mekkaaminen Hakkilassa radan aukeamista odotellessa, ja tarvittaessa nostoapuna toimiminen! :)

Perjantaina varmaan jo hahmottuu myrcm:ään osallistujien määrä, niin näkee tuleeko luokkiin yksi vai kaksi erä. Tätä myöten pystyy arvoimaan kisojen kestoakin paremmin. Lopullisesti erien määrä selviää alkuerissä kun nähdään minkä tasoisia kuskeja saadaan mukaan.

Jos on jäänyt kerhon pondereita lainaan, nämä on hyvä saada takaisin hallille vuokrakäyttöön.

Otan vinkistä vaarin ja tulen aamupäivällä viimeistelemään omaa kalustoa ja voin siinä sivussa toimia nostajana.

Jotain vielä puuttuu? 

Mites tuo ponderiasia, onko niitä kerholla vuokrattavaksi arkiajoissa?

Oman ponderin hankinta on työn alla. Viimeksi ollut mukana PKSRCAn alkuaikoina, joten ihan tarkkaan en muista mitä ponderia hankkiessa pitäisi ottaa huomioon. Radalla varmaan RC4 järjestelmä(?), onko merkillä mitään väliä toimivuuden kannalta?

Tuli itsekin laitettua tämä tilaukseen ja jatkettua harrastusta muutaman vuoden tauon jälkeen. Nyt odotellaan, että auto saapuu, toivottavasti ensi viikolla pääsisi kasailemaan.

Onkos jotain kokemuksia antaa mitä varaosia kannattaisi pakkiin varastoida? Onko autossa jotain akilleen kantapäätä, mikä ensimmäisenä pettää?

Tuli herätettyä vanha harrastus muutaman vuoden horroksesta ja hakkila kutsuu, kunhan kusti polkasee auton ja romppeet perille. Löytyykö kerholta vuokrapondereita arkiajeluissa käytettäviksi?

Harrastuksen herättely vähän mielessä nyt nelkkukrossin merkeissä, tämä näyttäisi melko potentiaaliselta värkiltä. Meneekö auton ja varaosien hommaaminen ulkomailta tilaamiseksi, vai saako Suomesta jostain?

Kertokaas tyhmälle..

Lainaus käyttäjältä: Divi - 19.01.11 - klo: 15.48

Mode: GT-Mode -> Practice -> A-Spec Drift Trial

Kovasti tuolta etin tommosta, en löytänyt. Aukeeko toi vasta joidenkin saavutusten jälkeen?

Lainaus käyttäjältä: CluBBaH - 09.01.11 - klo: 20.16
Ja mun kun ajetaan ylipainolla. Otan reilummin vauhtia ennen mutkaa ja sit saa repsikasta kääntää sil fyssan kirjal sen auton :D

Nää sun viestit alkaa jo muistuttaa trollaamista, ku vänkäät vaan omaa asiaas hymiöiden kera, etkä paljon kiinnitä muihin viesteihin huomiota.

Etsi viesti jossa joku on sanonut, että massa parantaa pitoa, tai että raskaalla autolla voi ajaa kovempaa ku kevyellä.

Sanonko sadannen kerran, että niillä fysiikan kirjan kaavoilla olen vain yrittänyt kaataa niitä pieniäkään perusteluita sille, ettei raskas kalusto ole velvoitettu vastaaviin talvirengasmääräyksiin kuin henkilöautoliikenne. Mutta eipä ole kukaan sitä huomannut, tärkeää on vaan ollut tulla kertomaan kuinka hemmetisti sitä omaa käytännönkokemusta löytyy, että heitä ne fysiikankirjat rovioon.

Lähinnä meinasin, että massa ei vaikuta niinkään siihen jarrutusmatkaan. Mutta kyllä juu, melkonen väittelyhän tästä taas puhkesi.

Koko ajan otetaan esille se alusta muotoutuminen. Tässä on niin paljon jo muuttujia, ja ainoa pointtini on ollut, että se peruslaki pätee joka tapauksessa. En voi ottaa huomioon kaikkia muuttujia, mutta edelleen en ole väittänyt, että raskaalla kuormalla pysähtyis nopeemmin. Enkä että raskaalla kuormalla kiihtyisi paremmin.

Mutta jos teoria sanoo, että massalla ei ole merkitystä, ja käytännön kokemukset kertoo tilanteen menevän huonommaksi massan lisääntyessä, niin miksi raskaan kaluston renkaisiin ei kiinnitetä huomiota? Miksi sitä on perusteltu sillä, että kun on isompi massa niin renkaat saa paremman pidon?

Ja tosiaan hoke, riippuu alustasta. Painava pulkka menee ehkä loivassa lumisessa mäessä pidemmälle, kun puristaa lumen kasaan tehden alustasta sileämmän. Jäisellä alustalla painon vaikutus onkin sitten minimaalinen (ja nyt en sano että ei vaikuta yhtään, koska totta kai se alusta siinäkin muokkautuu vähän). Teoria on teoria, ja sen pohjalta on kaikki rakennettu. Käytäntöön vaikuttaa niin moni asia, että teorian löytämiseksi joutuu poistamaan aika monta muuttujaa. Siellä taustalla se teoria kuitenkin lymyilee.

Ja sanoit Clubbah rekkas pysähtyvän 20km/h vauhdista noin 5 metrin matkalla. Henkilöautolla aika sama jarrutusmatka, mutta massa ihan eri luokkaa. Mitä tästä voidaan päätellä?

Kyllä, se tuo lisää kitkaa.

Mutta tuo samalla lisää liikettä vastustavia voimia...

Mä en tiedä miten paino jakautuu akseleille sun autossa, joten en tiedä varmaksi miten se kuorma siihen vaikuttaa.

Itsehän en ole edes hehkuttanut sitä, että kun on raskas auto niin pitää paremmin, päinvastoin. Olen ainoastaan tuonut esille teoriat ja kysynyt vastamielipidettä, kun en meinaa ymmärtää miks ihmeessä mun pitää vaihtaa talvirenkaat autoon, mut rekkakuskit saa vedellä semmosilla nakeilla ku haluaa. (ei sillä, mieluummin ajan itse talvirenkailla, mutta olis kiva kun noi isot kuskitki käyttäis niitä).

Tee Clubbah testi ja kerro meille tulos. Vedä tyhjällä autolla 20km/h vauhdista täysjarrutus ja mittaa jarrutusmatka. Tee samassa paikassa sama täydellä autolla, ja kerro tulokset. Tähän tulokseen ei pitäisi olla edes painopisteellä vaikutusta, oletten että joka nurkka jarruttaa yhtä tehokkaasti.

Lainaus käyttäjältä: CluBBaH - 07.01.11 - klo: 11.09
Joku tuolla aikasemmin esitti ettei massa vaikuta jarrutusmatkaan.

Mut mitäpä minä rupeen väittelee, kyllä se insinööri tietää paremmin!

Joo, niin esitin

Lainaa...jarrujen tehon rajoissa.

Clubbah yksi seikka mikä vaikuttaa tyhjän ja täyden kuorman välillä on se, että painopiste muuttuu. Itse massa ei ratkaise, mutta jos tyhjänä on esim. 50% painosta vetävällä akselilla, ja kuormattuna 75%, niin jälkimmäisessä tapauksessa pitäisi teoriassa kiihtyä paremmin. Edelleen JOS moottorin tehot ei rajoita kiihdytystä. Jos taas pitoa on sen verta, ettei lähde sutimaan, niin tyhjänä kiihtyy paremmin.

Monesti jo sanottu, mutta sanon vielä kerran, pointtina on täysin massan vaikutus kitkaan, ei suorituskykyyn.

Lainaus käyttäjältä: Iku - 07.01.11 - klo: 01.38
Jos massa ei vaikuta jarrutusmatkaan, niin silloinhan ajoneuvoyhdistelmän jarrutusmatkat on samoja, oli se kuormattu tai ei.

Kyllä, jarrujen tehon rajoissa.

Lainaatai kun siinä on jarruttavia renkaita enemmän kun henkilöautossa, niin senhän pitäisi pysähtyä lyhyemmällä matkalla.

Ei, koska renkaiden määrän kasvaessa yksittäisen renkaan jarrutusteho laskee samassa suhteessa.

Lainaa
Tai jos massa ei vaikuta kiihtyvyyteen/hidastuvuuteen (sama asia), niin silloin ei tarvita suuria tehoja sen vekottimen liikkeelle saamiseksi.

Käytännössähän teoria (voikohan noin sanoa) toimii vain silloin, kun renkaat sutii helposti. Kun auto on tyhjä, ei renkailla ole yhtä hyvää vetopitoa, mutta auton kiihdyttämiseenkään ei tarvita niin suurta voimaa. Kun auto on täysi, on parempi vetopito, mutta enemmän massaa liikutettavaksi. Siinä vaiheessa kun pitoa on niin paljon, ettei enää mennä rajalla sutii/ei sudi, alkaa massa vaikuttamaan kiihtyvyyteen, koska enempää tehoa ei saada silloin enää käyttöön.

Lainaa
Teoria sanoo toista mutta käytäntö ja käytännön testit todistaa teorian vääräksi. Ei se ehkä uskon asia ole mutta se on asia, joka pitää vain hyväksyä, että se on niin. Se ajoneuvoyhdistelmä, jota itse ajoin, niin sen kiihtyvyys katotaan kalenterista ja liian pitkät jarrutusmatkat luetaan lehdestä. Ajoin aikanas pelkästään isolla autolla yli puoli vuotta ja kun menin henkilöauton rattiin, niin ihmettelin oikeasti, että miten näillä pystyy ajamaan esim. kolarin. Ne kiihtyy kun raketti ja pysähtyy kuin seinään. Ero on oikeasti aika iso, että jos sulla on 60-68 t massa vai n.1,5 t massa.
No siis tavallaan teoria on oikea mutta se miten se käyttäytyy käytännössä on täysin erilainen ja on siis sellainen, jota ei pysty teorialla selittämään/todistamaan.   

Alunperinhän oli kyse siitä, että painavampi kulkuneuvo pärjää paremmin ilman talvirenkaita, kuin kevyt. Nyt jäi vähän epäselväksi, mutta ilmeisesti sulla onkin pointtina, että jarrutusmatkat vaan pitenee massan myötä?

Joka tapauksessa, nää fysiikan peruslait pisti ihmettelemään miksi raskaan kaluston rengasmääräykset on niin heppoiset henkilöautoliikenteeseen verrattuna. Pikkunen fiiatti ei kuitenkaan saa kolaroidessaan aikaan samanlaista tuhoa kuin täysperävaunurekka.

Ja vakuuttunut olen edelleen siitä, että jos olosuhteet on samat, alustat samat ja kalusto sama, niin massalla ei ole vaikutusta jarrutusmatkaan. Jos otetaan vaikka esimerkiksi, että juuri jäädytetyllä kentällä jäähallissa pistetään liukumaan 2 pulkkaa, missä toisessa on 5kg painoa ja toisessa 10kg painoa, ja niille annetaan sama lähtönopeus, niin ne liukuvat yhtä pitkälle. Toki massan kasvaessa ilmanvastuksen vaikutus pienenee (mikäli poikkileikkauksen ala tai ilmanvastuskerroin ei muutu). Onhan tässä ideaaliolosuhteet, mutta perusidea säilyy.

Lainaus käyttäjältä: Iku - 06.01.11 - klo: 16.34
Helsingin Sanomat julkaisi 10-15 vuotta sitten, että massa ei vaikuta jarrutusmatkaan kun siihen vaikuttaa vain alkunopeus ja renkaiden ja tienpinnan välinen kitka. Käytännössä tämä on tietenkin ihan toisin.

Mikähän on tämä käytännössä. Jos alusta on kova, eli ei muuta muotoaan renkaiden alla (eli vaikka jäinen asfaltti), ei massalla voi olla merkitystä. Jos taas tilanne on yllä kuvatun kaltainen, eli renkaat painuu syvemmälle lumeen, voi tilanne olla toinen.

Tuli tätä töissäkin yks päivä kokeiltua, kun tönin tyhjää ja täyttä muovilaatikkoa rullahihnalla eteenpäin jonossa. Yhtä pitkälle ne menivät.

Lainaus käyttäjältä: kenne - 05.01.11 - klo: 01.03

Lainaus käyttäjältä: Futaba - 04.01.11 - klo: 18.23
Jeps, jostain vain muistui mieleen, että raskaan kaluston rengasvalintoja olisi perusteltu sillä, että on suurempi massa ja parempi pito. Teekkareina ja fysiikkaa lukeneena kuitenkin hämmästeltiin, kun sillä massalla ei ole minkäänlaista vaikutusta tohon yhtälöön; tien ja renkaan välinen kitkavoima kyllä kasvaa, mutta samassa suhteessa kasvaa myös liike-energia, mikä sillä kitkavoimalla pitäisi kuolettaa.

Siinä se insinörin ja työn tekevän ero :-)
Paperilla toimii muttei käytännössä :-)
...vai oliko tässä että teoriassa ei voi toimia mutta käytännössä toimii.

Jos toi toimii käytännössä, vaikka teoria sanoo muuta, niin turhaanhan meille teoriaa opetetaan, suoraan vaan kokeita tekemään.

Pelkkä massa ei voi mitenkään olla se tekijä, painopiste kyllä vaikuttaa vetopitoon. Jarrutusmatkaan ei edes painopisteellä ole mitään merkitystä. Edelleenkään ei käytännön kokemusta siis ole, mutta en tahdo uskoa, että niitä fysiikan lakeja pystyisi juksaamaan.

Jeps, jostain vain muistui mieleen, että raskaan kaluston rengasvalintoja olisi perusteltu sillä, että on suurempi massa ja parempi pito. Teekkareina ja fysiikkaa lukeneena kuitenkin hämmästeltiin, kun sillä massalla ei ole minkäänlaista vaikutusta tohon yhtälöön; tien ja renkaan välinen kitkavoima kyllä kasvaa, mutta samassa suhteessa kasvaa myös liike-energia, mikä sillä kitkavoimalla pitäisi kuolettaa.

Jostain on muodostunut käsitys, ettei raskaan liikenteen tarvitse käyttää talvirenkaita ollenkaan. Kavereiden kanssa kun pohdittiin, niin mitään järkevää perustelua tälle ei tullut mieleen. Jonkun muistelin myös tässä topikissa maininneen, ettei esim. bussit käytä "talvirenkaita", joskus kuitenkin muistelen nähneeni paikallisbussissa melko karkeakuvioiset renkaat.

Miten on siis asian laita?

Näin uudessa osotteessa

http://rc10.fi/index.php?topic=36126.0

Täältä näyttäis löytyvän kuvia.

Lainaus käyttäjältä: JSJ - 11.12.10 - klo: 18.30

Lainaus käyttäjältä: Futaba - 11.12.10 - klo: 13.45
Vuoden vaihteessa muutto teekkarikylään, ni pääsee rällää 100 megasella, eikä paljon kukkaroa verota kun kuuluu vuokraan.

Ei tarvitse kiittää. Minä 'veronmaksaja' maksan sun internet yhteyden.

Eli 100 varmasti se internetyhteys kuuluu vuokraan, sinä vain et sitä maksa.

Enkös mä niin sanonutkin, että kuuluu vuokraan. Pointti oli vain siinä, että samaan hintaan ei muualta saa vastaavaa nettiä + kämppää, ja kun asumistuki rullaa, niin siinä mielessä ei kuluta mun varoja kun ei erikseen tarvitse hankkia. Arvasinkin jonkun tähän koukkuun tarttuvan, enkä viitsinyt korjailla lausetta.

Mutta veronmaksajaksihan muakin siellä koulutetaan, että enköhän mäkin tule tulevaisuudessa yhtälailla kustantamaan tulevien opiskelijoiden tukia, ja osallistun jo omiini maksamalla veroa kesätöistä ja töistä mitä opiskelujen ohella tulee tehtyä.

What seems to be the officer, problem?

Tässäpä vielä mallia 24/1 mb netistä..

Vuoden vaihteessa muutto teekkarikylään, ni pääsee rällää 100 megasella, eikä paljon kukkaroa verota kun kuuluu vuokraan.

Jeps, ite ostin syksyllä Corsairin VX550W verkkokaupasta. Makso 75e, takuuta 5 vuotta, eli ei tarvi hetkeen hermoilla virtiksen kanssa.

Lainaus käyttäjältä: thorak - 04.12.10 - klo: 11.13
Löysin sivuilta vain jonkun OTR penkkiparin, jonka hinta on sitten 329e? Ei vissiin ole se, mitä te käytätte?

Elektroniikka ja kodintekniikka -> Pelaaminen -> Pelipenkit

Lainaus käyttäjältä: tturku - 01.11.10 - klo: 20.01
Kyllä mä arvostan autossa sitä hiljaisuutta ja samat kokemukset täällä kun MikkoL ja Stimpsonilla. Aina on kitkat olleet hijaisemmat kun kesäkumit. Ihmettelen ja naureskelen joka kerta kun ajan ohi motarilla yhdestä keltaisesta patonki C1:stä, jonka kuski ajaa keltaiset peltorit päässä :) ostais auton eikä melukoppia. Tulee varmaan auton mukana vakiona  :lol:

Hoken toitsussa on niin huono äänieristys että siinä kuuluu niin kovaa kaikki muukin meteli että se ropina peittyy kaiken muun melun alle.

C1:stä tuli mieleen kun olin kaverin Toyota Aygon kyydissä. Valehtelematta voin väittää melun 40km/h vauhdissa olleen samaa tasoa, kuin omassa vm 96 meganessa moottoritienopeuksissa.. Piti jo ääntä korottaa, että kaverit kuuli mitä takapenkiltä huutelin. Tässä oli siis nastat alla, mutta äänieristys kyseisessä autossa (joka on käytännössä sama auto kuin C1) on aivan olematon; sisällä näkyy paljasta peltiä ovissa ja vähän joka puolella.

Mitä taas tulee tuohon nastojen äänekkyyteen, niin viimeksi kun vaihdoin nastat kesärenkaisiin ihmettelin kun ei tullutkaan hiljasta. Niiden nastojen olemassaoloa ei tosiaan huomaa muuta kuin parkkipaikalla veivatessa ja kiihdytyksissä tai jarrutuksissa. Maantiellä voisin melkein väittää niiden olevan hiljaisemmat kuin kesärenkaani, toki nuo matalaprofiiliset kesärinkulat on vähän meluisammat muutenkin (175/70 R13 vs 195/50 R15)

Hain juuri postista N8:n

Lainaus käyttäjältä: kenne - 18.10.10 - klo: 06.53
Vanhan liiton opissa kun olen ollut  -jarrutan-päästän jarrun-väistän-jarrutan jos viellä tarvitsee- vaikka oli ABSit.

Eipä tuo nyt mitään kovin vanhan liiton oppia ole, kun nykyäänkin vielä opettavat tuolla tavalla, tai ainakin 3 vuotta sitten liukkaan radalla ja 2v sitten 2 vaiheessa.

Vastaavaa tilannetta olen joskus ihmetellyt aluvanteidenkin osalta. Kun puolat menee jotenkin vinoon/spiraalin muotoisesti, niin toisella puolella vanteet on käytännössä väärin päin. Omasta mielestä syö vähän auton virtaviivaista ulkonäköä.



Oikeella puolella noi näyttäis kohtalaiselta, vasemmalle asennettuna taas näyttää pyörivän väärään suuntaan.

Hoke on saanu vissii hyvät provikat kun on näemmä kertonut mielipiteensä myös Tuulilasin ja Tekniikan Maailman toimittajille :mrgreen: