RC-auton penkitys

[henkka88]

Lämmön mittaus pakokaasusta on toki hyödyllisempää kuin kannesta, mutta mittaus pitäisi suorittaa
silloin pakokäyrän alkuosan sisäpuolelta...

[Niko]

Joka on vaikeaa.

[henkka88]

Niin on näillä vehkeillä, mutta mikroautoissa toi on arkipäivää! :?

[Tuukka]

Toi pakokaasulämmön mittaus oli minulle uutta. Mitä siitä tiedosta saa irti ja miten se pitäisi "oikein" mitata? Ymmärtääkseni kuitenkin pakoputkisto tulee pitää sellaisena kuin se käytössä on, jotta tiedolla on käyttöä?

Jaa luinpa uudelleen teidän juttunne, että pakoputken sisältä pitäisi mitata. Just joo.

Ja sitten päättelin, että ei kai sillä pakokaasun lämpötilalla ole merkitystä kuin silloin kun ajetaan urku auki pitkään, jota ei kyllä krossihommissa tehdä. Vai menikö metsään?

[Niko]

Pakokaasun lämpötilasta näkee suoraan käykö moottori laihalla. Kannen lämpötilaan vaikuttaa niin moni asia että ei välttämättä anna oikeaa informaatiota. Konehan voi käydä esim talvella laihalla vaikka koneen kannen lämpötila olisi kuinka alhainen.

[henkka88]

Pakokaasun lämpötilasensori kiinnitetää ainakin mikroautoissa suoraan pakokäyrään.
Käyrään porataan pieni reikä, josta sensori mahtuu sisään ja pultataan siihen kiinni!
Pakokaasun lämpötilasta saadaan nopeammin tietoon mottorin lämmön vaihtelut.
Kannesta ei saa niin reali-aikaista lämpötilaa mitattua, kuin pakokaasusta!
Lämmön tarkka mittaus on tärkeää juuri mikroautoissa, koska koneen seosta säädetään ajossa.
Jos lämpötila mitataisiin kannesta, saattaisi "mikron" kone keretä leikaamaan kiinni ennen kuin huomataan edes
lämpötilan nousseen yli normaalin!

EDIT: Huomsin just, että Hobbypeople myy kyseisiä laitteita juuri RC-käyttöön, RC data recorder nimellä!

[jeejee]

Joo, toi on ollut jo kauan karting käytössä, ratiin tulee näyttö josta näkyy noi tiedot, ja h ja l ruuveissa on prikat joista käännetään niitä vauhdista.  :mrgreen: Viekälö joku keksin kotikonstein miten tosta käyrästä sais ilman mitään erikois vempeleitä ton tiedon..

[pureten]

Sain viimein kirjaudutta tälle Foorumille. En saanut meinaan rekisteröintiä onnistumaan FireFoxilla? Mutta asiaan. Luin erittäin kiinnostuneena artikkelia dynoista.  Käynnistin oman rakennusprojektini jo jonkin aikaa sitten tutustumalla netin saloihin. Tietoa on saatavilla aika mukavasti. Rc käyttöön tarrkoitettuja dynoja on myös joitakin. Itse olen suunnitellut "Chassis Dynon" eli dynon johon saa koko auton. Se tulee toimimaan Inertia sekä "water brake" perjaatteella. Alussa pyrin saamaan mekaniikan toimimaan ja sitten mietin softa puolta. Softa puolella olisi kaikkein yksinkertaista tehdä Inertia dyno ja käyttää osina tavallisen rullahiiren, rullan optisia osia. Sille on jopa olemassa dyno softa olemassa. Se on kuitenkin hyvin yksinkertainen eikä ota huomioon moniakaan muuttujia. Mekaniikka muodostuisi nailonteloilla pyörivistä nauhoista joka päälle auto tulee. Siinä voi käyttää minkä kokoista ja vetoista tahansa. Pyörästö on erillinen ja varustettu voiman ulosotolla, jotta jarru tai inertia pyörä voidaan kytkeä siihen helposti.
Millaisia toteutuksia teillä muilla on ??? Kiinostaa se taajuusmuttaja homma myös. Itselläni nimittäin sattuu olemann yksi VACON taajusmuuttaja toimettomana.

[blenheim]

Itsellä olisi tarve tässä jossain vaiheessa mitata moottorin tehoja, mutta aika eikä taidot eivät riitä rakentamaan dynoja. Jos jollain olisi haluja mitata moottorista tehot minun puolestani niin antakoon kuulua vaikkapa yv:llä.

[make72]

JR-hobbyssä omistaja penkitti minun TT:n moottorin omassa kourassa :)  Veteli käynnistys narusta ja katteli ylöspäin sillain ettei näkynyt ku valkuaiset silmistä ja tulos:Normaalisti näissä on 2.1hp, mutta tässä koneessa tuntuu olevan 2.4hp :) :) :) vittu mikä pelle koko tyyppi

[Niko]

JR-hobbyssä omistaja penkitti minun TT:n moottorin omassa kourassa :)  Veteli käynnistys narusta ja katteli ylöspäin sillain ettei näkynyt ku valkuaiset silmistä ja tulos:Normaalisti näissä on 2.1hp, mutta tässä koneessa tuntuu olevan 2.4hp :) :) :) kettu mikä pelle koko tyyppi

Onneks toi oli vitsi. Eiks niin? Jos ei ollut niin kaveri vois harkita muuta alaa tai sit alkaa ite harrastamaan ja perehtymään tähän koko touhuun.

Mutta kattokaas tää:

http://modelboatracing.co.uk/newthings/dyno/dyno.htm

[make72]

JR-hobbyssä omistaja penkitti minun TT:n moottorin omassa kourassa :)  Veteli käynnistys narusta ja katteli ylöspäin sillain ettei näkynyt ku valkuaiset silmistä ja tulos:Normaalisti näissä on 2.1hp, mutta tässä koneessa tuntuu olevan 2.4hp :) :) :) kettu mikä pelle koko tyyppi

Onneks toi oli vitsi. Eiks niin? Jos ei ollut niin kaveri vois harkita muuta alaa tai sit alkaa ite harrastamaan ja perehtymään tähän koko touhuun.

Mutta kattokaas tää:

http://modelboatracing.co.uk/newthings/dyno/dyno.htm

Ihan naama peruslukemilla se guru "penkitti" TT:n moottorin.Pentuja ikänsä kusettaneena, hän luulee että kaikki tollot jutut menee täysillä läpi jokaiselle.

[Hermanni]

Niin on näillä vehkeillä, mutta mikroautoissa toi on arkipäivää! :?

Joo ja pienkoneissa (Yleensä lentokoneen boxerimoottoreissa missä on ilmajäähdytys), nekään harvemmin saa leikata kiinni kesken lennon (Jotenka luotettava mittaustapa sen on oltava).

[Tuukka]

Puretenin taajuusmuuttajakiinnostukseen sen verran, että ihan mopo taajuusmuuttaja ei käy vaan on oltava sellainen, josta saa ulos haluamaansa tietoa. En tuota kilpailevaa Vacon merkkistä värkkiä tunne kovin hyvin, joten sen kommentoinnin jätän sinulle. Taajuusmuuttaja tarvitsee oikosulkumoottorin kaveriksi. Ongelma on se, että taajuusmuuttajan ja moottorin tulee olla tietyssä suhteessa toisiinsa ja käytettävään (jarrutus)tehoon. Eli mikä tahansa taajuusmuuttaja ei käy vaan sopivasti ylimitoitettu, mutta ei liiaksi. Lisäksi kun ajetaan jarrupuolella (taajuusmuuttajaa) pitää olla grilli (siis vastuksia), joihin tuo teho hukataan (ellei ole verkkovaihtosuuntaaja, jolloin tehon saa valtakunnan verkkoon tumpattua). Että ei kun vaan suunnittelemaan...

[Matias V]

Tuukka,

Kuinka kovaa virtaa luulet taajuusmuuttajan ja moottorin kehittävän? Puhutaanko ihan ampeereista vai sadoista ampeereista? Entäs voltit?

Sähköautopuolella on akkujen hoidossa käytössä isoja purkulaitteita. Nämä laitteet purkavat akun 30A virralla. Olisiko se riittävä?

[Tuukka]

Matias sinun kysymyksesi on hieman vaikeasti hahmoitettava. Tämä johtuu siitä, että en ihan heti ymmärrä mitä akun purkulaitteella on tekemistä taajuusmuuttajakäytön kanssa. No mutta yritän kuitenkin.

Virran suuruus riippuu tietysti ainakin parista asiasta. Ensinnäkin mikä on jännite. Tässä tapauksessa se on AC jännite noin 400 V. Jos teho on noin 2 kW niin virrat ovat luokkaa 10 A. Mutta yhtä hyvin jännite voisi olla 690 V. Tällöin saman tehon virrat ovat about 7 A.

Tässä sitten lontooksi vähän enemmän tietoutta :

http://library.abb.com/GLOBAL/SCOT/scot201.nsf/VerityDisplay/09BC00E23CEC1AA2C2256E620047CB09/$File/test_bench.pdf

[Matias V]

Tuukka, tarkoituksesihan on saada virta katomaan, mikä tuosta syntyy. Akunpurkajalla se onnistuisi? Ainakin näin maalaisjärjellä.

Mutta kuten sanottua, en ole käynyt kuin 2 sähkötekniikan peruskurssia kiitettävin arvosanoin, jotka olivat piirilevy-nysväystä.

Mutta mutta...

[pureten]

Kun luki ton ABB broshyyrin niin ymmärsin, että dynohommeliin tarvitaan jarruttamiseen tarkoitettu taajuusmuuttaja systeemi.
Olisi mukava tietää millaisen rullaston Tuukka on tehnyt. Onko autosi kaksi vai nelivetoinen? Jos nelivetoinen niin milten välität voiman etu ja taka rullan välillä?
Itse muuten juuri kokeilin Biltemasta hommattua porakoneeseen tarkoitettua pumppua. (Sitä joutui "hieman" moddaamaan jotta sain sen edes pyörimään tyhjänä.) Yllätyin pumpun tehosta! :lol:  Kuristamalla paine puolta, saa 500 W porakoneen pysähtymään!  Meinaan kokeilla sitä dynossani jarruna.
Olen muuten yrittänyt selvittää monellakin netistä löytyvällä ohjelmalla vauhtipyörän painoa, inertia dynoon. Saan aika erilaisia tuloksia. Onko kenelläkään käsitystä minkä painoinen pitäisi olla vauhtipyörän, luokkaa 1-2.5hp olavassa polttiksessa jos käytetään koridynoa jossa maksimi pyörien  pyörintä nopeus olisi noin 3000 kier/min. Telojen halkaisia tulisi olemaan 70mm ja valmistettu nailonista.
Tässä muutamia linkkejä sivuille joissa on kyseisiä laskentaohjelmia:

http://www.sportdevices.com/download/index.htm
http://www.scintilla.utwente.nl/~edwinm/tech_stuff_dyno/dyno.xls
Jos käyttää alimmaisen linkin ohjelmaa niin mikä pitäisi olla Spin Up Speed:nä?
Tässä vielä linkki sivulle josta selviää lähes aineen kuin aineen tekniset tiedot, kuten esim TIHEYS.
http://www.matweb.com/index.asp?ckck=1
Eikun siivoamaan ämpärit , letkut , pumput ja porat pois kylppäristä!!!

[Matias V]

Pureten, olen saanut sellaisen käsityksen, että Tuukan dynossa tulee olemaan sellainen ns. liukuhihnamalli.
Eli esim iso/leveä hiekkapaperi(?) telojen ympärille, niin että auto on kokonaan saman maton päällä ja tämä matto kiertoo silleen hienosti telojen ympäri. Tällaisesti oli kuva aiemmin.

Se miten auto saadaan pysymään paikalleen siinä, onkin taas toinen juttu.

[Tuukka]

Laitan kaksi rullaa, kuten siinä yhdessä kuvassa oli, jotka on kytketty toisiinsa. Eli autossa oltava keskidiffi, jotta ei sano gardaanit poks. Tee ensin sellaiset pelle pelottoman rullat, joista ei oikein kehtaa kuvaa ottaa, mutta jos tämä koko värkki toimii, niin teetätän sitten hyvät rullat (4 kpl) sitten alumiinista. Tietääkö joku jotain hyvää=halpaa sorvaajaa?  Tulin juuri autotallista tämän dynon kimpusta. Pari pidempää päivää ja sitten otetaan savut...

[Tuukka]

Siis en tee hihnaa, kiinnostaa vain 1/8 krossit (toistaiseksi). Mutta rakenne on kyllä helposti muutettavissa jos hulluus nousee toiseen potenssiin.

[Tuukka]

Ja vielä väsyneillä aivoilla yksi vastaus uteluihin. Rullien ja oikosulkumoottorin välillä on tässä pelle peloton vaiheessa ketjut (mopon). Jos homma pelittää ja ketjun rallatus ottaa kupoliin, niin hommaan hihnan.

[pureten]

Olen ajatellut näihin päiviin asti liukuhihna tyyppistä rakennetta hiomanauhalla, mutta taitaa kumit huutaa hoosiannaa siinä hiomanauhalla ajettaessa. Tänään tulin siihen tulokseen, että rakennan kaksi 70mm nailon telaa (alumiinia on vaikea saada näin paksuna umpikamana) joihin sorvautan laakerit ja moniurahihnalle hihnapyörät. Etummaisesta telasta teen liikuteltavan jotta eri akselileveydet ovat mahdollisia. Hihnalla kytken ne toisiinsa ja hihnalle rakennan jousi kuormitteisen kiristyspyörän. Takimmaisesta telan akselista otan voiman ulos ja siihen on sitten kytkettävissä millainen vauhtipyärä tai jarru hyvänsä. Toisaalta liukuhihnalla olisi auto helpompi saada pysymään kuin pyöreitten telojen päällä. Liukuhihnalla se olisi myös PALJON näyttävämpää kun auton kytkee kiinni jollakin joustavalla esim. sopivilla kumilenkeillä, kun painaa hanaa niin auto pyrkii eteenpäin ja samalla nostaa näyttävästi nokkaa. Teloilla auto olisi pakko laittaa kiinni mekaanisesti jotta pysyy teloilla. Jospa ne hiomanauhat saisi päällystettyä jollain aineella? Kaikkihan tietää, kun hioo vaikka alumiinia niin paperi on tukossa aika nopeasti, tässä tapauksessa ei ollenkaan huono käänne. Yritän saada piirrettyä kuvan systeemistäni jonka skannaan, niin porukka näkee minun ideani. Tällöin on tupannut saamaan parhaiten rakentavia mielipiteitä!!!1

[pureten]

Tuukalle vielä kysymys! Jos ymmärsin oikein, sinulla tulee olemaan etuakselilla oma tela ja takaakselilla oma tela ja telat on kytketty yhteen, niin miksi autossa tarvitaan keskidiffi? Eikö molemmat akselit pyöri samaa tahtia niin autossa kuin dynossakin?

[sameli]

Oonko ainut joka on suunnitellut vääntömonentin mittaukseen ja kierrosnopeuteen perustuvaa laitetta? pelkkää mottia polkies se ainakin pitäis pelittää

[Tuukka]

Puretenin kysymykseeen. Renkaat tulee saada pitämään teloilla, jotta mittaus onnistuu. Etu ja takarenkaiden kuin myös etu ja takarullien kuin myös etu ja takarullien välisessä vetosuhteessa ei saa olla mitään eroa, jottei jonkun kulkema matka ole eripituinen. Jos eroa on (100% varmuudella on), niin jos renkaat ei luista, niin heikoin lenkki pettää. Ja se todennäköisesti on kardaani. Kun autossa on keskidiffi, niin se toimii etu- ja takapyörien/rullien/vetosuhteen erinopeuden anteeksi antajana.

Kuvittele, että renkaan tai rullan kehän mitassa on vaikka 1 mm ero etu ja takapään välillä. Kun rullan kehä pyörii vaikka 36 km/h eli 10 m sekunnissa ja rullan kehä on vaikka 300 mm, niin kun isompi rulla on pyörinyt 1000/300, niin pienempi on pyörinyt jo 1000/301 kertaa. Tällöin on jonkun luistettava. Luisto on joko renkaan ja rullan välissä tai keskidiffi. Eli keskidiffi on pakko olla autossa.

[pureten]

Olet aivan oikeassa, että akseissa on pyörimisnopeus eroja. Itselläni ei ole Alpha 3:ssa keskidiffiä. Luotan kuitenkin siihen, että mahdollinen luisto tapahtuu renkaiden ja ajettavan pinnan välillä. Asfaltilla ajettaessa kyseisellä autolla, käsittääkseni luisto tapahtuu juuri renkaissa. Kun saan oman penkkini valmiiksi niin nähdään mistä paukkuu  :|

[pureten]

No nyt vihdoin on valmis ensimmäinen proto dynosta. Joskaan mittaus systeemit eivät vielä ole täysin kunnossa. Penkki on kuitenkin testattu. Auton saa muuten laittaa kiinni melko lujasti. Tehoa on yllättävän paljon, sitä ei ajossa oikein huomaa. Ajossa menee osa voimasta sutimiseen. Penkkini ottaa voiman näin alku vaiheessa vain taka-akselilta. Alpha 3:ssa kun saa kardaanin otettua pois. Jarruna olen kokeillut vesipumppua. (hieman vaikeuksia). Olen myös kokeillut Tuukan tapaan oikosulkumoottoria ja taajuusmuuttajaa, mutta invertterini on liian heikkotehoinen.  Inertia dynon osat ovat parasta aikaa sorvarilla. Pyrin ottamaan muutaman kuvan ja ehkä hieman videota, jos vaikka muiden "tee se itse" miesten projektit saisivat uutta potkua. Ennen kaikkea olisi kiva kuulla Tuukan systeemistä.

[Niko]

Ja meidän dyno ei ole edennyt mihinkään. Tyypin kenen piti tietää asiasta ei ole vissiin kiinostusta näihin laitteisiin.

[pureten]

Nyt on vihdoin osat sorvarilta kiinni protossa. Tulosta voi katsella osoitteessa:http://kotisivu.mtv3.fi/nitrodyno/
Sivu on kasattu muutamassa minuutissa joten se ulkoasuun ei kannata paneutua. Tärkeintä oli saada video maailmalle.