Lainaus käyttäjältä: Metsäläinen - 30.01.25 - klo: 19.30
Aina kun tulee puhetta rc autoilun todellisista kustannuksista löytyy näitä peen jauhajia ja kaunistelu puheita. Suoraan faktat pöytään niin se on parempi mahdollisille uusille kuskeille kuin toi turhan päiväinen lässytys.

Miksi mä annoin itseni lähteä tähän vänkäykseen 
Avataan silti omat kaluston ostohinnat kun kerran faktoja pyydettiin.

X4 '22, Hobbywing Stockspec, Mibo Onroad servo, Reedyn vanha prostock-moottori, tuuletin, pari koria, 2kpl Hobbykingin Turnigy 6500 akkua yhteensä 585€

Awesomatix X12, Hobbywing Stocspec 1s, Sanwa servo, Reedyn vanha 13.5, kolme akkua (kaikki edellämainitut käytettynä), noin 10 sarjaa renkaita (ostettu uusina, osa alelaarista), pari alelaarin koria (uusia) yhteensä noin 500-550€, en ruvennut renkaista kuitteja ettimään

Näitä molempia varten Futaba 4PX minkä mukana tuli muutama vastari ja SkyRC D100 laturi (vanhempi malli) yhteensä 160€.

Osa noista on rehellisesti sanottuna ostettu alle markkinahintojen ja enimmäkseen paikallisilta harrastajilta heidän päivittäessään uudempiin. Sellaisia mahdollisuuksia avautuu jos oma harrastaminen ei ole kaikille pään aukomista ja pelkkää nillittämistä. Sillä asenteella tosin löytää ympäriltään paljon toksisuutta muutenkin 

Molemmissa noissa on vanha prostock/gt -moottori. Jos noita varten olisi ostanut LRP:n stockkikoneen (noin satasen kai), olisi noin 1300 eurolla päässyt ajamaan Vantaalla - ja toki siis koko talvikauden - kahta luokkaa täysin kilpailukykyisellä kalustolla.

Tämä nyt tuskin on oikea ketju keskustella kustannuksista, mutta sen verran pitää kommentoida, että viisaasti käytettyjä hankkimalla saa kilpailukelpoisen kaluston Pleikkari Pron hinnalla, vaikka lähtisi nollasta liikkeelle. Kymmenen vuoden tauon jälkeen lähdin taas neppailemaan rataa ympäri ja enimmäkseen käytetyllä kalustolla. Nyt ajossa olevassa Xrayn X4:ssä ei uutta ole kuin nopeudensäädin ja akut, sekä kori(t). Sama tilanne kiilan kanssa, missä uutta on vain korit ja renkaat, mutta kustannus on ollut murto-osa siitä mitä pelkästään uusi kitti maksaisi. Kumpikin on osaavissa käsissä ihan sellainen, jolla sijoituksista voisi ajaa kilpaa.

Pienoisautoilu ei ole koskaan ollut erityisen halpa harrastus, mutta se on vain niin kallista kuin siitä on valmis tekemään. Toki hinnat ovat nousseet yleisesti vuosien saatossa kuten kaikissa kulutushyödykkeissä, mutta toisaalta myös tulotasotkin ovat muuttuneet. Niin ovat kyllä harrastuksen kustannusten jakautuminenkin.

Itse aloitin kasikrossin enemmän tai vähemmän tosissaan parisenkymmentä vuotta sitten. En mä koskaan mitään pärjännyt, mutta lajissa oltiin mukana vahvalla fiiliksellä. Toki Lavankoonkin lähdettiin enemmän buffetin kuin palkintopytyn perässä, mutta silti yritystä oli.
Tuohon aikaan niin autosarjat, kuin moottoritkin maksoivat kenties puolet siitä mitä nykyään. Vastaavasti renkaat olivat vapaat ja niitä ostettiinkin talvella aina jätesäkillinen ja liimailtiin kesää varten valmiiksi. Erilaisia renkaita erilaisia ratoja varten ja renkaisiin menikin varmasti enemmän rahaa kuin autosarjaan. Nykyisin yksityyppirenkaat ovat vähentäneet niitä kustannuksia paljon. Vastaavasti sähköluokissa yksityyppimoottorit eivät enää tarkoita, että ostetaan kuukauden välein se uusin kuumin hotti kone tai akkujen kanssa tarvitse pelata samaan tapaan kuin ennen.

Ennen siis hankintahinta kalustolle oli matalampi, mutta käyttökustannukset kokonaisuutena korkeammat kuin nykyisin. Vaikka nykyisin lähtisikin tuohon "kaikki kaupasta uutta" ajatukseen, mitkä realistisesti ovat ajokustannukset turffilla / matolla krossatessa tai vastaavasti rataa ajaessa matolla? Satunnaiset renkaat ja varaosat, sekä nippu koreja kauteen jos osumatarkkuus on meikäläisen luokkaa. Miedommilla moottoreilla akut fiksusti käytettynä kestävät ainakin pari kautta ja moottorit vielä sitä pidempäänkin, ellei niitä polta omaa hölmöyttään.

Ja se 1500€. Se on paljon rahaa. Tuntuu isolta summalta laittaa harrastukseen, mutta samaan aikaan tulee sellainen olo, että joka toisella on tonnin puhelin kädessä. Taittuvaa Samsungiakaan ei taida saada alle parin tonnin? Vähänkään parempi näytönohjain peli-PC:hen maksaa lähemmäs tonnin ja kireimmät sitä 1500€ luokkaa. Kaikkiin näihin esimerkkeihin - niin pienoiskilpa-autoiluun, puhelimiin kuin näytönohjaimiinkin - on aina se edullisempi vaihtoehto olemassa. Kyse on vain siitä, miten kallista siitä haluaa tehdä.

Itsellä ainakin on kierrosajoissa vielä niin paljon hajontaa, että rahalla ei tuloksia ostettaisi. Kun parta muuttuu harmaaksi tai vastaavasti ratti on vielä vieras käteen, treenaaminen ja toisto ovat auton säätämisen lisäksi ne asiat millä kierrosaikoja parannetaan, ei se, että hankitaan jatkuvasti uutta ja kiiltävää.

Ehkä tämä kustannuksista ja keskustelu palaa takaisin kilpailemiseen?

Lainaus käyttäjältä: lepidus - 23.09.23 - klo: 00.59

Kaupankäynnin siirtyminen asiantuntevista kivijalkamyymälöistä verkkoon on kyllä luonut tämän valitettavan ongelman. Nykyään on kauhean hankala hankkia yhtään mitään mallikappaleen perusteella. Nykyään kysytään tarvikekaupan tiskillä heti ensimmäiseksi, että mihin tämä osa on menossa, vaikka ei sillä mitään väliä ole, kunhan samanlaisen vain saisi. ATKn ihmeellisessä maailmassa harva kauppias nykyään ilmoittaa tuotteen mittapiirroksia. Tyytyvät vain kertomaan, että sopii siihen, tähän ja tuohon. Saattaisi sopia sama tuote moneen muuhunkin paikkaan, mutta eivät jaksa mittoja ja muita teknisiä tietoja ilmoittaa turjakkeet. Turhauttaa vanhan liiton ukkoa joka osaa soveltaa, sekä käyttää mauseria ja mikrometriä.
No pitääpä kuitenkin valmiiksi kaivella ja tilata sopivia nippeleitä. Ei muuten, mutta minun nurkkiinihan tuo taas kannetaan kun se särkyy ja harrasteluhuone on muutenkin aika turvoksissa.

Heh nojoo. Tuosta muistui heti mieleen aika kun itse olin tiskin takana: asiakkaat kiikuttivat jonkin Maruin tai vastaavan 80/90 luvulta, johon kysyttiin ratasta tai mitä lie ripustuksen osaa. Kovin koitti olla pyörittelemättä silmiään asiakkaan nähden ja kiikutti tiskille jonkin random rattaan kun asiaa n+1 kertaa aiemmin tongittuaan tiesi, ettei valikoissa edes tilaamalla olisi ollut mitään, mitä olisi edes muokkaamalla saanut sovitettua. Silti tuli aina asiakasta neuvottua, mistä ko. osaa voisi lähteä metsästämään.

Käsitin noista aiemmista, että tässä autossa kytkinkellossa olisi kaksi ratasta? Eli kuten rata-autoissa vielä nykyään: https://www.serpent.com/xcart/imgserpent/ex_views/804439p1.jpg
Ratalaitteissa kytkin on siis täysin erilainen, eikä noita voi soveltaa tähän laitteeseen, kuva vain ensimmäinen joka vastaan tuli.

Jostain 2000-luvun alkupuolelta nuo valtamerkit ovat vieneet kaksivaihteisuuden erilliseen vaihteistoon, mihin on tapauskohtaisesti ympätty vielä pakkia yms. Eli Traxxas, HPI yms käyttävät yksirattaisia kelloja ja yksinkertaisia päärattaita. En nyt itse ainakaan äkkiseltään keksi merkkiä / mallia mistä tuollainen kaksirattainen kytkinkello voisi olisi hyödynnettävissä.

Lainaus käyttäjältä: lepidus - 23.09.23 - klo: 00.59
Onneksi on sentään kaksineulainen kaasutin (on muuten myös joissain lennokkimoottoreissakin). Ei kai tuommoista pelkän ilmaruuvin (vai olisiko ohivirtausruuvi) kanssa kukaan jaksaisi. Jotenkin olen ymmärtänyt, että alaneula vaikuttaa itseasiassa aika laajalla moottorin toiminta-alueella, täysikaasua lukuun ottamatta, mutta se nyt lienee sivu seikka.

Kyosho ainakin tykkäsi käyttää noita yksineulaisia ja kaasarit oli vielä usein rumpumallisia. Sen sai joko kiljumaan kovaa tai käymään tyhjäkäyntiä, mutta yleensä ne olivat niin hankalia säätää, että noviiseilla paloi hermo. Mikä taas on ironista, koska juuri noviisit noiden kohdemarkkinana oli.

Alaneulan mekaaninen vaikutusalue on osakaasulla, mutta koska autoilla ajaessa liipasimen asento vaihtuu "jatkuvasti" jarrusta täyskaasuun, muuttuu moottorin käyttäytyminen kyllä osakaasua pidemmällekin.

Tarkoitan tolla siis sitä, että alapään ollessa turhan rikkaalle säädetty, kestää kaasua painaessa verrattain pitkään ennenkuin moottori pääsee ylimääräisestä eroon. Tai vastaavasti laihalle säädettynä kaasua painaessa kestää hetki kunnes pääneula pystyy palauttamaan seoksen oikealle tasolle. "Verrattain pitkään" ja "hetki" ovat siis suhteutettuja siihen, että moottori kiertää yli 10k ja kaasua voidaan jatkuvasti rämpätä päälle-pois niin nopasti ettei kaasuservokaan pysy mukana. Ei siis puhuta mistään sekunneista, vaan sen osista.

Noin yleisesti sanottuna kytkimet ovat sellaisia, missä valmistajat eivät ole alkaneet keksimään pyörää uudelleen. Kytkinpaloja ja -jousia voinee soveltaa muiltakin valmistajilta (kunhan on saman tyyppinen kytkin) ja voi olettaa, että ne toimivat riittävän hyvin. Toki jos kytkin on tehty ihan eri halkaisijan kytkinkellolle, ei kytkin tule toimimaan kunnolla.

Spurrit eli päärattaat taas voivat olla kinkkisempiä. Todennäköisesti hammastus on standardin mukainen, mutta kiinnitys akseliin/vaihderumpuun tms voi olla hyvinkin merkkikohtainen. Kymmenisen vuotta sitten olisin ehdottanut katsomaan Kyoshon ja Thunder Tigerin autojen räjäytyskuvia ja arpomaan jotain mikä näyttää olevan hyödynnettävissä olevalla kiinnityksellä, mutta TT taitaa enimmäkseen olla poistunut skandimarkkinoilta, Kyoshonkin vanhempiin ei taida ihan hyllytavarana enää osia saada. Se on juuri näiden off brand autojen murhe, että muuten toimiva laite voi jonkin pienen varaosan johdosta jäädä kaapin pohjalle.
Osien saaminen voi mennä aika pitkälti Ebay hommiksi, mutta sen tarkemmin en itse osaa enää nykyisin neuvoa.

Tuosta moottorin lämpötilasta on vielä pakko huikata: toki se on näppärä keino tietää, että ollaan säätöjen suhteen kartalla, mutta kovin moni tuiottaa sitä turhankin paljon. Toki jossain vaiheessa tulee piste, jolloin moottori käy aivan liian kuumana ja voiteluöljykin alkaa palamaan, mutta yleisesti riittää että lämpötila on tulpasta mitattuna sata ja jotain. Alle sen tarkoittaa, että kartiomallisella ABC-sylinterillä varustettu kone käy turhan kylmänä, jolloin moottori kuluu ennenaikaisesti. Jos kone käy kivasti ja tuntuu ettei säädöt vaella, on ihan sama näyttääkö mittari sataviis vai satakakskytviis.

Tuota paikallaan käydessä tapahtuvaa tukehtumista ilmenee kyllä vähemmälläkin öljypitoisuudella. En tiedä luinko aiemmat viestit huonosti, mutta ei käynyt ilmi onko kysessä yksi- vai kaksineulainen kaasari? Jos yksineulainen, kuten lennokeissa, täytyy kehua että olet saanut paketin keskivertoa paremmin toimimaan. Jos taas kaksineulainen, voi alaneulaa (luistin päässä, liikkuvassa osassa) koittaa pistää hitusen kiinnipäin. Alaneula käytännössä vain kuristaa pääneulan säätöä lisää, joten se ei vaikuta siihen, miten kone kiertää tms.

Niin ja tulpan lämpöarvolla, nitropitoisuudella, ilman lämpötilalla, ilmankorkeudella / happipitoisuudella, kannen korkeudella ja jossain määrin pakoputkellakin on suora yhteys toisiinsa. Näistä löytyy intternetistä juttua vaikka ja kuin, mutta toki lähdekritiikkiäkin kannattaa käyttää.

Asiaa ei kuitenkaan kannata monimutkaistaa turhaan: koska RTR-laitos, OS 8 tai OS A3 on hyviä lähtökohtia kun ei optimia lähdetä hakemaan. Eli ne tutut lennokkimoottoritulpat (F-sarjaa ei kannata koittaa )

Lainaus käyttäjältä: veltsu73 - 20.09.23 - klo: 19.34
Tuohon tulpan tiivisteeseen..eiköhän sinne puristuksia tule enempi ku ei ole sitä tiivistettä..eli tehoja lisää.
Tai laske kantta .

Öö, ei. Ilman tiivistettä tulppa tulee alemmas ja puolipallomaisen palotilan muoto muuttuu oleellisesti. Normaalitilassa hehkulanka on hyvin pitkälti ylin kohta palotilaa ja ilman tiivistettä koko tulppa tulee "tappina" alaspäin. Nitrokoneessahan lanka hehkuu myös koneen käydessä, joten tulpan asentaminen ilman tiivistettä todennäköisesti heikentääkin tilannetta.

Tavallisessa ja turbotulpassa on itseasiassa eri kierteet, joten turbokannelliseen ei tavallista tulppaa saisi asennettua ilman kierretappia. Tai liiallista voimaa.

Kannen laskeminen taas .. noh.. Mietitään kilpamoottoria: jos otetaan geneerinen kaikille markkinoille tarkoitettu moottori, se on - tai pikemminkin oli - tehtaalla shimmattu toimivaksi noin 20-30% nitron kanssa suurinpiirtein merenpinnan korkeudessa. Mikäli nitropitoisuutta tiputettiin, tiputettiin kantta. Rataluokissa moottoreita shimmataan myös rataolosuhteiden mukaiseksi (ehkä enemmän ison maailman juttuja), mutta krossiluokissa en oo kuullu sellaista touhuttavan. Nykyinen 12% eurofuili tarkoittaa, että kisapannut on euroopan markkinoille rakennettu ajettavaksi 12% nitropitoisella fuililla, jenkkimarkkinoilla yhä 25-30%. Jenkkikoneelle optimitehojen ja toimivuuden saaminen tarkoittaisi siis kannen tiputtamista, mutta tästä moottorin ohjekirjassa olisi kyllä  tarkat speksit.

RTR-koneet taas on sellaisia, joissa valmistaja ei ole voinut tietää tai edes arvata mitä polttoainetta tullaan käyttämään. En tosin ole vakuuttunut, onko kiinalaiset edes miettineet asiaa, eikä ketjun aloittajan moottorin valmistusaikaan europolttoaineesta ollut hajuakaan, mutta lähtökohtaisesti moottorit on tehty toimimaan laajalla alueella helposti. Koska ketjun aloittajalla on 20% nitroa käytössä, se voi olla yli sen keskiarvon, mille moottori on rakennettu. Kantta tiputtamalla saattaisi jopa tehdä käyntiongelmia aikaiseksi, varsinkin reilummalla öljypitoisuudella ajettaessa. Tai optimitilanteessa saataisiin pieni tehonlisäys, mutta ero ei olisi valtava.

Lainaus käyttäjältä: lepidus - 18.09.23 - klo: 23.35
Yksi juttu tässä jäi vielä mysteeriksi. Sopiva paine pollttoainetankissa? Äkkiseltään tuntuu, että tankkiin kertyy liikaa painetta kaasua nopeasti avatessa, koska satunnaisesti "ampuu" tankin korkin irti. Letkut sentään pysyvät paikoillaan. Alkuperäisestä tankin korkista ei tietenkään ole edes muistoja jäljellä. Pitääkö näissä autoissa tankin olla täysin tiivis, kuten lennokeissa, voi pitääkö ylimääristä (äänenvaimentajan paineletkusta tulevaa) painetta rajoittaa tai päästää vuotamaan ulos?

Janne

Tankin kuuluu olla täysin tiivis, eikä painetta rajoiteta. Eli ihan kuten lennokissa ja autoon voi asentaa myös lennokin tankin, joskin tankkaaminen auton tankin kanssa on aika lailla näppärämpää. Autoissa myös käytetään paine- ja polttoainepuolella samaa letkukokoa. Joissain lennokeissa muistaakseni paineletku saattoi olla ohuempaa, mutta sekin taisi olla enemmän tankin valmistajasta (Dubro / Sullivan / jokin muu) kiinni.

En olisi yhtään yllättynyt jos tankin korkin jouset olisivat joko kuoleentuneet tai olleet jo uudesta asti turhan löysät. Jokunen vuosi tuli vietettyä pikkuautokaupan tiskin takana - veikkaisin että samoihin aikoihin kun aiheen auto oli uusi - ja noita tuli nähtyä muutamaankin kertaan. Aiheuttavat todella helposti käyntihäiriöitä kun tankki ei pysykään (riittävästi) paineistettuna. Kilpavehkeissä tankin korkin jouset ovat varsin jäykät, eikä niiden kanssa juuri koskaan ole/ollut paineongelmia kunhan vaan korkin tiivisteet on ehjät.

Tämän kohdalla moottorin käynti on vissiin saatu jo kuntoon, mutta yksi yleinen ongelmakohta on myös tankin ryyppynappula (jos tankissa sellainen on), joka vikaantuu helposti ja päästää tankista painetta karkaamaan.

Mikä polttoaineeseen tulee, kovaa ajoa vaan tolla mitä käytössä on. Öljyä voisi olla vähemmänkin, mutta Klotz on täyssynteettisenä öljynä verrattain ohutta, eikä varmasti aiheuta ongelmia. Kilpamoottoria en välttämättä yrittäisi tuolla säätää, mutta RTR-koneelle varmasti ihan käypää kamaa.

Mulla harrastus on aina pyörinyt kisakaluston ympärillä, vaikka muutama pihasuditin ehti myös harrastusajalle mukaan. Koska touhun aloitin vasta ysärin lopussa, ei noi "viralliset vintaget" (pre-93) oikein ole koskaan ollut oma juttu. Pikkuautoilun suhteen pistin pillit pussiin 10 vuotta sitten, mutta suuri osa autoista jäi kaappeihin, kun osan olin keräilymielessä silloinkin jo hankkinut, eikä vanhat kilpa-autot eivät olleet tai ole juuri minkään arvoisia. Reilu vuosi sitten onnistuin pullauttamaan välilevyn selästä ja siinä oli pitkällä sairaslomalla aikaa putsailla vanhaa kalustoa. Ja se vähän lähti lapasesta. Kokoelma on miltei kolminkertaistunut siitään mitä vanhastaan oli ja samalla ajatus on selkeytynyt siitä, että kokoelmalla haluan esittää sitä miten tietyt luokat ovat kehittyneet vuosien varrella.

RC10.fi -FB sivuille oon pariin otteeseen laittanut kuvia kokoelmasta - mistä suurin osa ei ole vintagea - mutta viimeisimpienkin jälkeen jo järjestystä on tarvinnut muuttaa tilan loputtua. Uusia kuvia en ole saanut aikaiseksi vielä ottaa, mutta tuolla on vanhoja räpsyjä https://solar4.kuvat.fi/kuvat/RC-vitriinit/

Lista autoista alkaa olemaan aika pitkä

Team Losi XXcr Kinwald (ei-KE varaosilla)
Team Losi XXXcr
TLR 22 4.0

Kyosho Mid Optima (og rere varaosilla)
Marui Samurai (kuplan korilla)
Team Associated B44
Durango DEX410 V3 (V4 osilla päivitetty)
Schumacher Cat K2

Kyosho Inferno MP5 Evolution II
Hobao Hyper 7
Hobao Hyper 7 PBS (PCR servodekillä)
Thunder Tiger EB4 S3
Team Losi 8ight 2.0 (1.0 iskaritornit ym osia)
Losi 8ight-T
Losi 8ight-T 2.0 (gen3 radiodekki ym)
JQ The Car og (2013 rungolla)
JQ The Car Yellow Edition
JQ The CAr Black Edition

Corally SP10
Corally SP10V
BMI DB10RR
Schumacer SST 98
Team Losi XXX-S Graphite
Team Associated TC3 FT
Team Associated TC4 Team
Xray T2 2007
Schumacher Mi3.5
Xpress XQ1S

Tamiya M03
Xpress XM1S

Team Associated RC12I/L hybridi
Team Associated RC12L (PK "Coral" rungolla)
Corally SP12
Corally SP12G
Team Associated RC12LS
Academy SP3 (ei kilpa-auto)
Team Associated RC12L3
CRC CK Gen-X
Team Associated RC12R5.1
Vdesign Carpet Ripper
Xray X12 2014
Roche Rapide Evo 2017

Serpent Sprint 6000 (alkupään malli)
Serpent Sprint 6000 (pushrod -jousituksella)
Mugen MRX4X
Serpent 710

Bashereitä
Marui Big Bear
Kyosho Racing Kart (og)
Team Associated RC18R


Tuolla listalla ei siis ole mitään harvinaisuuksia, päinvastoin. Suurin osa autoista on sellaisia, mitkä ovat olleet ns. "kova luu" omalla aikakaudellaan. Autoja en myöskään oo yrittäny saada mint-kuntoon, vaan näyttämään siltä että olisivat valmiita seuraavaan kisaan tai kerhoiltaan, enimmäkseen aikakauden mukaisilla sähköillä.

Bucket listillä on muutama mitä puoliaktiivisesti seurailen;
Asson RC12I ja RC12E, eli nuo vanhat mattoautot mekaanisten nopeudensäätimien aikakaudelta
Losin JRx2 ja XX4, mutta näiden hinnat alkavat olemaan jo sellaisissa sfääreissä, etten saa itselleni järkeiltyä mokomien summien käyttämistä
Mutta bucket listin lisäksi mennään vanhalla kunnon Sulo Vilen -mentaliteetilla.

Kasipuolen kisoja kiertäneenä voisin sanoa että täällä oli leppoisin meininki vuosiin. Kiitokset siis puuhamiehille sekä kanssakilpailijoille.

Aa tossa 6.5:ssa on niin paljon eroa.. Omasta mielestä toi pitkäkannunen 4.5 Novakki ei paljoo lisää toivomisen varaa jättänyt, pikkuisen jos lisää saisi niin pääsis yhdistelmähypyissä korjaa virheet jos hyppää liian pitkälle. Sitten alkais menee jo kasikrossarin kanssa tasoihin joskin suoralla vähän jää. Täytyy katsoa jos jossain vaiheessa jaksais panostaa eri roottoriin, tosin se nyt menee hifistelyksi :)

Tulipahan tungettua 17mm heksa-adapterit paikalle, Prolinen Protrac-konversiolla olevaan 2wd Slashiin tarkoitetut adapterit sopii kunhan mutterin reikää syventää 3-4mm että kierre pääsee ottamaan koko pituudeltaan kiinni. Tuntuu jakavan mielipiteitä noi kasikrossirenkaat mutta ite lähden siitä ajatuksesta että why not jos rengasvalikoima on parempi ja omaksi huvikseen ajaa. Katotaan sit talvella jos innostuu jotain sudittelemaan kelloa vastaan.

Mikä alustan säätöihin tulee, taitaa meikäläisellä olla toi kasitrukilla ajaminen vielä selkärangassa, sen kanssa kun nopeat suunnan muutokset kovassa vauhdissa ei oo ongelma. Jotenkin tuolla vaan oli sellanen lölleröfiilis kovassa vauhdissa mutta sepä kai riippuu eniten radan keskinopeudesta, pidosta ja omasta mieltymyksestä. Kasitrukissakin mulla oli "aina" setupsheettejä pykälän tai kakskin jäykemmät jouset ja tujummat öljyt.

HV ja 20t pinioni? Millä käämityksellä toi moottori on?

Itse ajoin jyrkkälässä Novakin pitkäkannuisella 4.5:lla ja mukana tulleella 14t pinionilla tuntuu motti lämpeävän vielä kiitettävästi. Tosin perinteiseen tyyliin autoa tulee poljettua kuin kuntopyörää..

Jenkit näyttää vetävän 27.5 öljyillä iskareissa, omaan käteen 40wt edessä ja 35wt takana sopi paremmin. Tarvii kans ruuvata 1/8 iskarit kiinni (lähinnä jousivalikoiman takia tosin) kun innostuu taas mekkaamaan.

Atala ei sitä omistanut, eikä mainostuskaan mielestäni kielletty ollut. Esim. meidän 5-6 vuotta vanha banneri siellä vieläkin pyöri vaikka ei senttiäkään mainostusmaksua oltu kenellekkään maksettu. Muistaakseni joskus pyydettiin poistamaan se tai korvaamaan uudemmalla kun liikkeen osoite oli jo pariin kertaan muuttunut siitään :)

Ihan sivuhuomiona; jos sormi pakoputkessa ei saa starttiboksilla fuilia liikkumaan, mutta paineletkuun puhaltaminen auttaa, kannattaa ehdottomasti tsekata pakoputken tiiviys (pakotiiviste lohkon ja käyrän väliltä sekä pillin ja käyrän kumi). Jos pakoputki pääsee jostain vuotamaan ei se myöskään jaksa lykätä painetta tankille koneen käydessä, mikä taas aiheuttaa ihmetystä moottorin säädössä.

Tuosta säilytysjännittestä on eri versioita varmaan siitäkin syystä, että suositukset ovat muuttuneet viimeaikoina. Esim. Nokialla käsittääkseni suosituksena oli vielä vuosi-pari sitten täyteen lataaminen, kun nyt suositaan tuota 50% vaihtoehtoa. Toki siellä enimmäkseen puhutaan ioniakuista, mutta silti. Sama tilanne on kennovalmistajilla, osa toimitti akut aikaisemmin täyteen ladattuna, nyt puoliksi täynnä. Tyhjäksi ajettu kenno saattaa pullahtaa pitkän säilytyksen (useita viikkoja tai kuukausia) aikana ihan omaksi huvikseen. Riippuu tosin kennon elinkaaresta.

Tuosta latausvirrasta sen verran, että Kokamihan ensimmäisenä toi myyntiin omat 2C ladattavat kennonsa, minkä jälkeen muut firmat ovat seuranneet perässä, uusimpia taitaa olla jopa 5C latausvirrat.. Monissa testeissä tosin akun purkukyky heikkenee jos kennoa ladataan yli 1C virralla. Autoissahan tosin ei _jatkuvia_ korkeita C-lukuja purussa revitä ulos, eikä ihan joka laturilla 5000mAh pakkaakaan 2C virralla ladata. Pikkukennojen kanssa elinikää saadaan pidennettyä jos pakkaa ladataan vaan 1C virralla ja pakan koko mitoitetaan sillä tavoin että purku ei tapahdu maksimiarvojen mukaan. Lentävien puolella huomaa selkeästi akun kärsivän siitä kun sitä rasitetaan jatkuvasti korkeilla purkuvirroilla, oli kennon laatu sitten mikä tahansa. Osa ottaa toki nokkiinsa enemmän kuin toiset, mutta pieni kapasiteetin nosto (ja sitäkautta parin minuutin lento/ajoajan lisäys) usein pidentää akun syklikestoa myös mukavasti.

Swallowin ylitys (oli sellaista tai ei) menee toleranssiin kyllä, jotkin halvimmat laturit tekevät jo aika järkkyjä ylityksiä. On nähty mm. auton tupakansytyttimeen liitettävä laturi mikä ei varsinaisesti osaa koskaan lopettaa, siirtyy vain äärimmäisen pieneen virtaan kun akku on täynnä. Noissa parin dollarin 800mAh laatikoissakin tuntuu olevan toleranssia niin katkaisun kuin latausvirrankin suhteen.
Myös oma kiinalainen Bantam-kopioni grillaa NiMH akut niin kuumiksi ettei niitä tykkää pitää kädessä enää latauksen jälkeen, mutta lipopuoli on hillitympi. Ei se silti ihan speksien sisällä..

Lennokkimoottoreiden viritysaste on jotain ihan muuta. Esim. Ossi lupaa 25 FX koneelle 0.8hp ja maksimikierrokset on jossain 19k huitteilla. Vastaava .21 autopannu on kuitenkin halvimmillaankin "tuplatehoinen" ja kisakoneet yli kolminkertaistavat tuon lennokkikoneen tehon, kierrosluvun yli tuplaantuessa. Toki mitään standardoitua dynoahan noille ei vieläkään ole olemassa, mutta saman valmistajan ilmoitusten luulisi olevan edes jotenkin vertailukykyisiä keskenään.

Lennokissahan moottori myös jäähtyy aivan eri tavalla, öljymäärä on suurempi eikä puristussuhde ainakaan korkeampi ole. Helikopteripuolella viritysasteet nousee, mutta on siellä vastaavasti enemmän moottoririkkojakin, ei tosin autotouhuun verrattavissa ole silti. Niin tai näin, väittäisin että suurin osa autopuolen moottorimurheista tulee lian kautta. Harvoin näkee muutaman gallonan ajettua moottoria missä ei naarmuja ole missään sisuskaluissa..

Niin joo ja ylivuotinen fuili; mainiota muurahaismyrkkyä. :)

Sentryn hintalapussa on suolainen 205eur muistaakseni, mutta parikymppiä hinnasta pystyy tinkimään. Varastossa meillä ei ollut tarkoitus tuota pitää (siksi ei verkkokaupassakaan) ellei tuosta enemmänkin kysyntää tule.
Kannattaa soitella tai pistää meiliä jos kiinnostaa.

9452 käyttää samoja rattaita kuin 9451 ja BLS451. Esim: http://www.sabe.fi/hobby/index.php?prodid=24693&grpid=3903

Itse olen jo reilun vuoden meinannut tehdä vaunun touringin perään, lähinnä muiden kiusaksi.. Akseli vanhasta mattoautosta ja loput depronista, eli siitä 3-6mm paksusta valkoisesta eristelevystä mistä lennokkeja tehdään. Painoa mokomalle ei tulisi kuin pari sataa grammaa, riippuen tosin akselistosta yms.

Ongelmaksi lähinnä on tullut viitsimisen puute ja se, miten vaunusta saa kuulumaan (kuuluvasti) biisin "karavaanari on kaikkien kaveri".. Volvon kori ois jo, musta savu pitäis myös toteuttaa :)

Eipä tuollainen pieni massan muutos mitään vaikuta, modipajatkin vetää kunnon siivua kampiakselista tehdäkseen turbouraa yms virtaukseen vaikuttavaa http://www.redrc.net/wp-content/uploads/2007/05/rbmodsd21t.jpg

Ratakoneissa, joissa kierrokset on jatkuvasti korkealla, tasapainostus tuleekin tekijäksi, käsittääkseni niissäkin tasapainotus lähinnä parantaa kierrosherkkyyttä ja koneen kiertävyyttä yleensä.. Sama juttu jos sylintereitä olisi enemmän kuin yksi, pitäisi kampiakselin kaikkien (eri kohdissa) liikkuvien olla saman painoisia.

Enemmän itse olisin huolissani siitä veto/sähkökäynnistimen tasapainosta ja laakeroinnista.

Futaballa on myös vastari jossa ulkoista antennia ei ole. Itsellä niitä pari käytössä ja oon kyllä ihastunut siihen, kantamaa löytyy aivan tarpeeksi ja polttisvekottimessa ei tartte miettiä että lika boksiin pääsis. On vaan tuo malli ilmeisesti poistumassa, käsittääkseni ei niinkään teknisistä syistä vain siitä että ihmiset haluaa antennipiuhan. Go figure..

Niin ja tuo on siis tuo "tuplamalli" eli mukana on kaksi integroitua antennia.

Itse laitoin trukkiin alumiiniset takalaakeripesät, tai miksi ne bearing carriersit nyt nimeääkään.. Tuntui että kulmarattaiden välykset menivät tarkemmiksi ja herkemmäksi. Muovisilla trukki kulutti pinionia suht' hätäiseen, mutta alumiinisilla diffi pysyi paremmin paikallaan ja rattaat tykkäsivät. Buggyssä ei pinioni juurikaan kulu, eikä niitä tainnut muut ostaa kuin minä ja ehkä Parjanen. Jania ei kuitenkaan lasketa ;)

Trukissa takapäässä pyörän laakerit - varsinkin ulommat - menevät nopeammin vaihtokuntoon vrt. muut laakerit ja buggyt. Tiedä sitten tuleeko se isojen fillareiden tärinästä, vipuvarsista vai mistä, mutta eipähän nuo tarvikelaakerit maksa kuin pari kolikkoa.

Tuo vastariboksi pistää vaan miettimään että tekeekö se ~70gr sitten painojakaumalle hallaa.. Ja toisaalta huomaako sitä painojakauman muutosta tavallinen mattimeikäläinen. Enihuu, kannattaa katsoa että niihin servoihin jää hieman liikevaraa eikä pulttaa niitä millään lattaraudalla kiinni. Varsinkin jos käyttää jäykkää servosaverin jousta.

Servosaverista puheenollen, oikeastaan suurin yksittäinen muutos auton käyttäytymiseen mielestäni tuli sillä alumiinisella saverin yläosalla. Ohjaus toimi pehmeämmin ja loogisemmin, kun taas muovinen kuluu ja jaa servosaverin toimimaan nitkahtavasti. Kuluneella tulee helposti ruuvattua saveri liian tiukkaan ja siitä ei servo tykkää.. Mutta trukissa fioronin jousi ja aluyläosa vaikutti hyvältä, buggyssä varmaan miedompikin jousi riittäisi. Trukin joustahan moni siihen on laittanut..

Hinnasta päätellen 3PM? Futaban lennokkiradioita on meidän kautta jokusia huollatettu Ruotsissa, eikä se hinta niin hirveä ole ollut, tosin yleisin vika on ollut väärinpäin laitettu latausjohto. Voi olla että yleisessä elektroniikkahuollossa pelkkä diagnoosi maksaa saman verran kuin asiaan perehtyneessä maksaa korjaus..

Futaba-huoltoa suorittaa ainakin kaksi paikkaa, ruotsinkielinen ja sähköpostiton Kaj's RC Service Ruotsissa (yhteystiedot http://www.minicars.se/info.htm) ja Suomessa pääkaupunkiseudulla muistaakseni Speed Models. Jälkimmäisestä en ikävä kyllä löydä yhteystietoja tähän hätään, mutta duunissa pitäisi käyntikortti olla jemmattuna, pistä viestiä jos tarvitset. Kumpikin varmaankin tietää mitä ko. tapauksessa radiolle käy ja mikä on karkea kustannusarvio.

Joo, kiintiö vaan alkaa olemaan täynnä tältävuodelta. 

Terveisiä Vantaalta. Jäi ajamatta..

Hitto, tulee kiire.. Lauantain kisakalusto ei oo ees pohjamaalissa vielä 



Onkos siitä päivän siirtämisestä autoille kelvollisempaan keliin mitään päätöksiä vielä tehty?

Trukkiluokan järkevyydestä voi olla montaa mieltä, mutta jos sitä aletaan kilpailijoiden vähemmyydellä teilaamaan saadaan taas yksi pikkuautoluokka suomessa tapettua. "Täyteluokka" yms nimitykset on ihan ok, eikä meitä yhtä luokkaa ajavia ei montaa ole, harmi sikäli. En tiedä kummasta enemmän harmia koituu, siitä että trukkiluokassa on vähän osallistujia vai siitä että puolet niistä vähistä ajavat kahta luokkaa ja vehkeet on aina pöydällä leviällään. Imo ihan ok jos erä tai pari tiputetaan, esim. tuolla ulkomailla - Tampereella siis - ei olisi meno juuri muuttunut vaikka eräharjoituksen jälkeen olisi ajettu vain yksi alkuerä ja sillä suoraan finaaliin. Ainakaan aikataulua ei olisi tarvinnut venyttää "mä en ehdi mekkaa" jutun takia. En kyllä tiedä venytettiinkö, en seurannut. Osallistujamäärän ollessa se 12 mitä kerralla ajamaan mahtuu, ei alkuerillä ole mitään muuta merkitystä kuin se, että kokemattomat saavat treeniä tai autoihin saadaan rustattua parempaa setuppia. Kaikilla on kuitenkin mahdollisuus vetäistä se kolme varttia. Ainoat jotka kärsivät ovat ne, jotka eivät ole päässeet radalla ennen treenaamaan. Jos kuskeja on kahteen erään, silloin alkuerillä on merkitystä, varsinkin jos mukana on uusia kavereita/autoja/ratoja.

Kuskimäärän suhteen pidetään/ei pidetä -arpomista ei mielestäni ole kovin reilua pitää. Loppujen lopuksi trukkeja oli ihan sama määrä tässä jälkimmäisessä tampereen kisassa kun aikaisemmissa Hobaocupeissa - ainakin prosentuaalisesti katsottuna. Hobaocupeissa suhde on ollut 50/20 ja nyt se oli 21/8.

Jos keskeyttämisiä ajatellaan, omakohtaisesti voin todeta että kaksi kisaa neljästä olen keskeyttänyt. Kerran omaan mokaan (ruuvilukite ois pop) ja nyt tekniseen syyhyn. Prosentuaalisesti enemmän olen varmastikin krossarilla teknisiin syihin keskeyttänyt kuin truggyllä. Osa keskeytyksistä tulee varmastikin siitä että autoista vielä haetaan rajoja - autot ovat melko uusia konsepteja sekä kilpailijoille että myös valmistajille.

Imo ihan sama kunhan itse pääsisi ajamaan. On turhan aikaista teilata luokkaa sen perusteella että "tuota ei kukaan aja", varsinkaan kun kahdessa kisassa sääennusteet ovat olleet niin päin honkia kuin olla voi. Nyt loppusyksystä tuskin kovinkaan moni mutapainiin innostuu, mutta ensi kesänä voi olla tilanne uusi. Jos ei ole, katsotaan ja spekuloidaan sitten uusiksi. Vähennetään nyt vaikka niitä trukkien alkueriä ja ylimääräisiä nysväystaukoja jos teillä krossikuskeilla on niin kiire kotiin. 

Ymmärrän kyllä turhautumisen, mutta koittakaa kestää. Ei roomaa päivässä rakennettu, eikä uutta luokkaa alkukesässä aloiteta.

Lainaus käyttäjältä: jp3006 - 02.09.07 - klo: 10.08
Tampereen tulokset olkaa hyvä:
Ja truugy tulokset:
                                 
   

7	Virtanen Veli-Pekka	0	laps	0	m	0
8	Matti Jokelainen	0	laps	0	m	0

Mun nimimuisti on syvältä, mutta jos Jokelainen oli kaveri joka ajoi Revolla niin mä kyllä keskeytin ensin. Täytyy nyt ees jossain olla ensimmäinen  :mrgreen: Pitää vissiin palkata joku pieni kiinalainen kääntämään renkaita kun ei servot tunnu kestävän. Ilmeisesti tulokset on puhtaasti uusintalähdöstä, kyllä mä meinaan yhden kierroksen täyteen sain..

Lainaus käyttäjältä: rubberduck - 25.08.07 - klo: 00.08
Jos tuo on totta niin sitähän voi ladata millä tahansa laturilla, vaikka Micro-T:n mukana tulleella patterivehkeellä?

Ei missään nimessä! Lataustekniikka on aivan erilainen NiMH ja LiPo välillä, NiMH -latauksella jännite ja virta ovat hyvin erilaiset. Lipolatauksessa virta laskee jatkuvasti sen mukaan mitä täydemmäksi akku tulee kun NiMH laturilla (kuten vakio) virta on vakio.

"Over charge protection" tarkoittaa sitä, että akkupakan jännitteen noustessa liian korkeaksi akku pistää pelin poikki. Huonolla laturilla ladatessa akkupakka pitää huolen ettei se pääse ylilatautumaan. Virtaa piiri ei pysty kontrolloimaan.

Lainaus käyttäjältä: Mika R - 24.08.07 - klo: 10.29Toisaalta sitten kun se balanceri löytyy niin miksei sitä käyttäin joka kerta? Melkein yhtä nopeeta, ellei aivan yhtä nopeeta, on ladata balancerin läpi.

Käytännössä akun voi ladata vaikka 90% täyteen ilman balanceria ja sen jälkeen loput tasurilla, lopputulos on sama, mutta lataus nopeampi. Kennojännitteiden ero muuttuu "vaaralliseksi" vasta ylijännitteelle mennessä ja eron kertautuessa lataus-purku -sykleissä.

Karkeasti voi myös sanoa että mitä pienemmillä purkuvirroilla akkua puretaan, sitä vähemmän kennojen välinen balanssi kärsii. Eli jos akusta revitään raja-arvoja jatkuvasti, on balansointi "ehdotonta". Samoin mitä lähemmäs kennojen maksimi/minimijännitteitä purussa ja latauksessa mennään, sitä kriittisemmäksi tasaus tulee.

Käytännössä LiPoissa, kuten NiMHeissäkin kennojen väliset erot tulevat esille raja-arvoilla purkaessa. Huonompi kenno pystyy antamaan vähemmän virtaa ulos ja olosuhteista riippuen sen jännite joko jää korkeammaksi tai laskee alemmaksi. Mikäli akku vielä ajetaan tyhjäksi, saattaa jokin kenno pakasta päästä alijännitteelle ja mitä todennäköisemmin vaurioituu. Sittemmin pakkaa ladatessa kennojen väliset virranottokyvyt ovat erilaiset ja balanssi saattaa olla niinkin hyvin pielessä, että koko pakan jännitteen ollessa laturin tavoitejännite, onkin yksi kenno ja ylijännitteellä ja riskialtis.

Oleellista siis tasurin lisäksi on se, ettei akkupakkaa alimitoiteta, eikä ajeta alijännitteelle. Akkupakan alimitoitukseen täytyy käyttää hieman päätä, mutta alijännitteeseen auttaa säätimien cutoffit. Niitä vain ei tunnu kovinkaan monessa budjettihintaisessa- tai kisasäätimessä olevan. Lennokkipuolella säätimet ilman cutoffia ovat taas harvinaisia..

Mainittakoon että itse palasin vastariakkuina takaisin NiMHeihin. Ovat ne polttiskäytössä vaan niin paljon helpompia ja puoli-ilmaisia.

Jouset näyttäisivät menevän noin:

LOSA5450 15mm Springs 2.3" x 4.1 Rate, Red: 8B,8T
LOSA5451 15mm Springs 2.3" x 4.4 Rate, Silver: 8B
LOSA5452 15mm Springs 2.3" x 4.7 Rate, Green: 8B
LOSA5453 15mm Springs 2.3" x 5.0 Rate, Black: 8B
LOSA5454 15mm Springs 2.3" x 5.3 Rate, White
LOSA5455 15mm Springs 2.3" x 5.6 Rate, Grey
LOSA5456 15mm SPrings 3.1' x 2.5 Rate, Red: 8B
LOSA5457 15mm SPrings 3.1' x 2.8 Rate, Silver: 8B
LOSA5458 15mm SPrings 3.1' x 3.1 Rate, Green: 8B
LOSA5459 15mm Springs 3.1" x 3.4 Rate, Black: 8B
LOSA5460 15mm Springs 3.1" x 3.7 Rate, White
LOSA5461 15mm Springs 3.1" x 4.0 Rate, Grey
LOSA5462 15mm Springs 3.1" x 4.3 Rate, Purple